Kiimajoen melontareitti

Lis

Kiimajoki

Kiimajoen melontareitti sijaitsee Pohjois-Tampereella Velaatan ja Terälahden maisemissa. Historiallinen uittoreitti seurailee Velaattajärven jälkeen Kiimajokea alavirtaan ja päätyy lopuksi Näsijärven Terälahteen. Reitti polveilee Velaattajärvellä useiden järvien ketjussa ja reitin kokonaispituus on noin 17 kilometriä. Reitin varrelta löytyy useita huollettuja rantautumis- ja taukopaikkoja.

Kiimajoen melontareitti on kunnostettu vuonna 2021 ja parhaimmillaan se on melottavissa keväisin ja syksyisin korkean veden aikaan. Melontakohde on helpoiten saavutettavissa Velaatan veneenlaskupaikalta osoitteesta Velaatantie 518, 34270 Tampere. Muita lähtöpaikkoja löytyy Kiimajoen melontareitin kartasta.

 

Reitit ja palvelut

Kiimajoen varrelle osuu useita koskipaikkoja, jotka voi ohittaa rantoja pitkin. Koskipaikkojen rantautumispaikat on merkitty liikennemerkein ja rantautumispaikoille on rakennettu rantautumista helpottavia rakenteita. Tutustu reitin koskiluokituksiin ennakolta reittikuvauksessa.

Kohteet

Frantsinlammi

Varustus: Kanoottilaituri, Opastustaulu

Nalli

Varustus: Nuotiopaikka, Liiteri, Kanoottilaituri, Opastustaulu

Velaatan laavu

Varustus: Laavu, Nuotiopaikka, Liiteri, Kuivakäymälä, Kanoottilaituri, Opastustaulu

P1 Velaatan uimaranta

Varustus: Kanoottilaituri, Parkkipaikka, Opastustaulu

Mustametsä

Varustus: Nuotiopaikka, Liiteri, Kuivakäymälä, Kanoottilaituri, Opastustaulu

Kalmankurjenkoski

Varustus: Maaohituspaikka

Salen ranta

Varustus: Kanoottilaituri, Opastustaulu

Teräkoski

Varustus: Pato, Maaohituspaikka

P2 Kapeentien mattoranta

Varustus: Parkkipaikka, Opastaulu

P3 Terälahden uimaranta

Varustus: Parkkipaikka, Opastaulu

Sijainti ja saapuminen

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Quisque sapien velit, aliquet eget commodo nec, auctor a sapien. Nam eu neque vulputate diam rhoncus faucibus. Curabitur quis varius libero. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Aliquam placerat sem at mauris suscipit porta. Cras metus velit, elementum sed pellentesque a, pharetra eu eros. Etiam facilisis placerat euismod. Nam faucibus neque arcu, quis accumsan leo tincidunt varius. In vel diam enim. Sed id ultrices ligula. Maecenas at urna arcu.

Kartat

Kiimajoen melontareitti kunnostettiin vuonna 2021. Samalla reitin kartta uusittiin. Voit ladata reittikartan oheisesta latauspainikkeesta.

Kiimajoen melontareitin varrella on useita laavu- ja taukopaikkoja. Uusin kohde on Velaattajärven pohjoisrannalla oleva Velaatan laavu. Laavun on suunnitellut arkkitehti Manu Humppi ja laavulta aukeaa upea näkymä aurinkoiselle Velaattajärvelle. Muita taukopaikkoja reitillä ovat mm. Nallinrannan ja Mustametsän tulipaikat. Kohteilta löytyy tulipaikat ja polttopuut, sekä osassa kohteita myös kuivakäymälät.

Katso vasemmasta yläkulmasta löytyvästä linkistä Retkeilykartta lisää tietoja.

Reitin varren kohteet

Velaattajärvi

Pohjoinen lähtölaituri (Velaatan kylä) Velaatantien eli Tampere-Ruovesi tien no 338 varressa Velaattajärven rannassa.

Velaattajärven ylitys noin 3,5 km.

Velaatan uimarannan varustus: Pysäköintitilaa muutamalle autolle, laituri, infotaulu, kuivakäymälä, pukukopit, rantalentopallokenttä, minigolf, tulisija.

Järven pituus on suurimmillaan Savilahden uimarannalta. Kiikkeränperän lahteen luode-kaakko-suuntaisesti mitattuna noin 3,5 km. Järven kokonaispinta-ala on 396 ha. Velaattajärvi on niin laaja, että tuuliolosuhteet on otettava huomioon kanootilla järvelle lähdettäessä. Velaattajärven suurin syvyys on 22 metriä. Järven rannoilla on viljely- ja karjatalousalueita, joille ei pidä ilman lupaa rantautua. Velaattajärven koillisrannalta löytyy vuonna 2021 rakennettu laavu ja tulipaikka. Laavun on suunnitellut arkkitehti Manu Humppi ja se on tarkoitettu pääasiassa päiväretkikäyttöön. Laavu sopii yöpymiseen kahdelle hengelle.

Velaattajärven keskellä on kaksi saarta, joiden eteläpuolelta löydät Kiimajoen alun. Saaret ovat pääosin karjatalous-käytössä, joten niihin ei voi rantautua. Velaattajärvestä haarautuu Tampere-Ruovesi-maantien sillan kohdalta luodetta kohti Nuutilanlahti, jota on pidetty Tampereen alueen parhaana lintujärvenä. Alue on loppukesällä lähes umpeenkasvanut. Sorsastusaikaan kanootilla liikkuminen alueella on vaarallista.

Frantsinlammen ranta

Itäinen lähtölaituri (Ukaan kylä) Siltasavontien varressa Frantsinlammen ranta.

Yhteys Tre-Ruovesi tieltä (no 338) Teiskon kirkkotietä (no 3381) pitkin Bussi 90:n suora vuoro Tampereelta Ukaaseen arkisin 2 kertaa päivässä ja lauantaisin 1 kertaa.

Melo Frantsinlampea noin 300 metriä kaartaen vasemmalle, vesistö kapenee. Alita Pajasalmen silta kumartumalla tai makaamalla kanootissa. Korkean veden aikana voit joutua kiertämään sillan nostamalla kanootti sen ohi.

Martinlahti

Melo eteenpäin Martinlahtea noin 400 metriä, käänny vasempaan. Alita Sorrin silta.

Nallinrannan varustus: Laituri, infotaulu, tulisija.

Jos jatkat pysähtymättä, melo sillan jälkeen noin 600 metriä ja kaarra oikealle. Kaarrettuasi jatka noin 500 m pohjoista kohti. Tulet Nallin salmeen ja alitat Nallin sillan. Jatka suoraan pohjoista kohti. (Länteen menevä Likolahti on umpiperä.)

Melo suoraan noin 1,5 km ja kaarra vasempaan. Edessä aukeaa Ukaanjärvi.

Ukaanjärvi

Melo Ukaanjärveä noin 1,6 km lounaaseen. (Luoteeseen menevä lahti on umpiperä.) Ukaanjärvi kapenee vähitellen Lapinsalmeksi.

Lapinsalmi

Lapinsalmessa on pyöreä rumpu, josta sopii jopa kirkkoveneellä. Korkean veden aikana mene kuitenkin varoen. Älä rantaudu Lapinsalmessa olevien kesämökkien pihoihin. Melo rumpuputken jälkeen noin 250 metriä länttä kohti. (Etelään osoittava Kiikkeränperän lahti on umpiperä.)

Velaattajärvi

Kaarra vielä luoteeseen ja Velaattajärvi aukeaa edessäsi. Jos melot länteen päin rantaa seuraillen, niin tulet Kiimajoen alkuun. Jos melot järven yli luodetta kohti, pääset Velaatan uimarannalle.

Kiimajoki, noin 6 km

Kiimajoki alkaa Velaattajärven eteläkärjestä Saukonlahdesta kapeana uomana. Älä rantaudu kesämökkitonteille joen varrella. Koskiluokituksen on tehnyt Suomen Kanoottiliiton hyväksymä luokittaja Pekka Tyllilä.

Kuituskoski ja Niinikoski

Kuituskoski

Heti välittömästi joen alussa tulet Kuituskoskeen.

Kuituskosken luokitustiedot

  • Koskiluokka I helppo
  • Koskijakson pituus noin 50 metriä
  • Korkeusero noin 1 metri
  • Koskiuoma on kapea ja kivinen

Kuituskosken alapuolella on leveämpi suvanto ja sen alapuolella rauhallinen jokijakso, yhteensä noin 400 metriä.

Niinikoski

Niinikoski on luokittajan kuvaamana “yllättävän pirteä vauhdikas rännimäinen koski”.

Siinä on paljon myllyn, sahan, meijerin ja uittotoiminnan rakenteita, joista vain vaarallisimmat on raivattu pois. Erityisesti korkean veden aikana on oltava varovainen. Retkimelojalle Niinikoski on liian vaativa. Maaohitusta varten on rantautumis- ja lähtöpaikat kulkusuunnassa vasemmalla rannalla.

Maaohitusreitillä liikuttaessa ota huomioon, että alueen ympärillä on omakoti- ja kesämökkipihoja ja että ohitusreitti on yksityisellä maalla.

Niinikosken luokitustiedot

  • Koskiluokka II – -II helpohko
  • Koskijakson pituus 150 metriä
  • Korkeusero noin 3 metriä
  • Koskiuoma on kapea ja siinä on historiallisia rakenteita

Heti Niinikosken alapuolella alitetaan pieni yksityinen piha-alueisiin liittyvä kävelysilta.

Niinikosken jälkeen melot noin 2,2 km rauhallista ja tasaista jokiuomaa.

Historia

Puun kuljetustarvetta vauhditti Tampereen rakentaminen 1700-luvulta ja sahateollisuuden synty Suomessa 1800-luvulta lähtien. Kiimajoen reitti on Kokemäenjoen vesistön latvavesiä. Puuta voitiin uittaa Poriin saakka ja sieltä laivata Reposaaresta maailmalle.

Talviaikaan puut kaadettiin metsästä ja ajettiin rannalle odottamaan jäiden lähtöä. Puut kuljetettiin järvenselillä lauttoina, mutta kapeikoissa lautat oli aina purettava. Työtä siis riitti koko matkalle.

Kiimajoen purouitto oli saatava tehtyä keväisin runsaan veden aikana. Kerrotaan eri yhtiöiden uittopäälliköiden taistelleen ensimmäisistä uittovuoroista jopa keksit tanassa. Purouitot saatiin yleensä tehtyä helluntaihin mennessä.

Ajankohtaista

Uutisia melontareitin varrelta

Kiimajoen melontareitin paikallishoitajan huomioita ja ajankohtaisia asioita reitin varrelta.

Jokireitillä vesi on edelleen alhaalla. Mittauspisteellä korkeus on +10 cm. Nyt olikin hyvä keli puuston raivaustöihin. Raivausta tehtiin Teräkosken yläpuolella, luontokoulun sillan ylä- ja alapuolella ja lisäksi poistettiin todella iso kuusi Niinikosken alapuolelta. Maisemaa avattiin Velaatan laavulta järvelle päin.

Vedenkorkeus on kääntynyt nousuun ja on nyt jokireitillä +10 cm. Veden lämpötila on noin 9 astetta. Melontaretkellä olisi oltava vesitiiviisti pakatut varavaatteet mukana tai sitten käyttää kuivapukua. Puissa on vielä mukavasti ruskan värejä, varsinkin järviosuuksilla on hienot melontakelit!

Vedenkorkeus Kiimajoen mittauspisteellä on +0 cm. Tämä on yleensä ollut kuivan kesän minimikorkeus. Joessa on siis vettä, mutta se on nyt alimmillaan. Puuston raivausta on tehty Frantsinlammen ja Martinlahden välillä, myös Kalmakurjenkosken ja Rökäslammen väliä on raivattu. Ruska on nyt parhaimmillaan ja leiripaikat Velaattajärvellä ja Nallinrannassa ovat käytettävissä.

Elokuun sateet eivät vielä ole nostaneet vedenpintaa jokireitillä. Korkeus mittauspisteellä on edelleen +10 cm. Parhaat melontamahdollisuudet ovat järvireitillä. Vedenlämpökin on vielä melkein 20 C.

Takana on pitkä lämmin ja kuiva ajanjakso. Vedenpinnat ovat matalalla sekä järvellä että joella. Velaattajärven ja Kiimajoen vedenlaatu on hyvä, vesi on erittäin kirkasta. Kiimajoen mittauspisteellä vedenkorkeus on + 10 cm. Meloessa Velaattajärven ja Mustanmetsän taukopaikan välillä pohjakosketuksia tulee paljon.

Nyt joen yli kaatuneet isot puut on raivattu pois.

Tällä hetkellä suositellaan melomista järvireitillä. Taukopaikat (Velaatan laavu ja Nallinranta) ovat siistissä kunnossa ja polttopuita on runsaasti. Kaikkien siltojen alta mahtuu nyt melomaan.

 

Jokireitillä vettä on vähän. Vedenkorkeus mittauspisteellä on +15 cm. Kaikki virtapaikat ovat kivisiä ja pohjakosketuksia tulee runsaasti. Koko jokiosuuden pääsee kuitenkin melomalla läpi. Kasvillisuus on rehevää. Lumpeet, ulpukat, kurjenmiekat, kaislat, vehkat ja raatteet ovat komeita. Tunnelma on välillä kuin viidakossa. Kesämyrskyt ovat kaataneet neljä isompaa puuta yli joen. Ne pystyy tällä hetkellä kuitenkin alittamaan. Puut poistetaan lähiaikoina.

Jäät lähtivät järvireitiltä noin 5.5. Vahvan lumitalven jälkeen vesi oli ennätyskorkealla toukokuun puolivälissä. Kiimajoentien sillan mittauspisteessä vedenkorkeus oli + 100 cm. Jokireittiä raivattiin heti jäidenlähdön aikaan ja reitti on hyvin auki. Nyt vedenkorkeus on +40 cm ja melonta onnistuu hyvin. Vesikasvillisuus on jo rehevää.

 

Järviosuudella kannattaa käyttää reitin taukopaikkoja ja käydä tutustumassa Velaattajärven uuteen laavuun.

Sivuston kuvat: Visit Tampere: Laura Vanzo, Ekokumppanit, pexels.com

2022 © Ekokumppanit Oy