Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualue

Lis

Kintulammi

Kintulammi on upea retkeily- ja luonnonsuojelualue Tampereella, Teisko-Aitolahti -alueella. Se on kaikille avoin luonto- ja retkikohde polkuineen, pitkospuineen, laavuineen ja suuntaviitoituksineen. Alue sijaitsee noin 20 km Tampereen keskustasta Teiskon suuntaan.

Alueelta löytyy noin 18 km opastettua retkeilyreitistöä sekä 6 tulipaikkaa, joista neljän yhteydessä on uniikki, luonnonmukaisesti suunniteltu laavukokonaisuus puuliitereineen ja kuivakäymälöineen.

Kintulammin luonnonsuojelualue koostuu kolmesta osasta, joiden yhteispinta- ala on 608,5 hehtaaria. Vattula muodostaa alueen ydinosan, se rauhoitettiin vuonna 1959 ja sen laajennusalue vuonna 2003. Vattulan pinta-ala on 61 ha. Luonnonsuojelualuetta laajennettiin merkittävästi vuonna 2017, kun Kintulammin retkeilyalue rauhoitettiin osana Luontolahjani satavuotiaalle Suomelle -kampanjaa. Muista siis kulkea alueella jälkiä jättämättä. Käytä pitkospuita ja polkuja, pidä lemmikkisi aina kytkettynä ja ihaile kasveja niitä poimimatta.

Reitit ja palvelut

Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueella on noin 18 km opastettua retkeilyreitistöä, joka koostuu useista vaihtoehtoisista rengasreiteistä. Reitit on opastettu suuntaviitoin, joiden avustamana retkeily
on nautinnollista ja turvallista. Suuntaviitat ovat heijastavaa materiaalia.

Alueelle on rakennettu viisi erilaista laavu- ja tulipaikkakokonaisuutta puuliitereineen ja kuivakäymälöineen, sekä kaksi tulipaikkaa ilman laavua ja käymälää. Kaikki laavut ja tukikohdat ovat erilaisia ja paikkaansa yksilöllisesti suunniteltuja. Alueen ns. keskustukikohtana toimii Kirkkokiven laavu. Polku P1-pysäköintialueelta Kirkkokivelle on suunniteltu ja toteutettu esteettömäksi kivituhkaväyläksi. Esteetöntä osuutta on noin 300 metriä Kirkkokiven laavulle asti.

Kohteet

Ala-Kaulamoinen

Varustus: Nuotiopaikka, Liiteri, Opastustaulu

Kaukaloistenkallio

Varustus: Laavu, Nuotiopaikka, Liiteri, Kuivakäymälä, Opastustaulu

Kintulammi

Varustus: Laavu, Nuotiopaikka, Liiteri, Kuivakäymälä, Opastustaulu

Kintulammin maja

Varustus: Vuokramökki, Opastustaulu

Kirkkokivi

Varustus: Laavu, Nuotiopaikka, Liiteri, Kuivakäymälä, Opastustaulu, Esteetön reitti (0,3 km)

Kortejärven tila

Varustus: Vuokramökki, Opastustaulu

P1 Kintulammi (Kortejärvi)

Varustus: Kuivakäymälä, Opastustaulu

P2 Kintulammi (Saarijärvi)

Varustus: Kuivakäymälä, Opastustaulu

Saarijärvi

Varustus: Laavu, Nuotiopaikka, Liiteri, Kuivakäymälä, Opastustaulu

Ylä-Kaulamoinen

Varustus: Nuotiopaikka, Liiteri, Opastustaulu

Sijainti ja saapuminen

Kintulammin luonnonsuojelualue sijaitsee Teisko-Aitolahdessa reilut 20 kilometriä Tampereen keskustasta koilliseen.

Henkilöautolla

Saapuminen alueelle tapahtuu Tampereen suunnasta kääntymällä Aitolahti-Sorilan risteyksestä Pulesjärventielle. Pulesjärventieltä käännytään alueen pysäköintipaikoille joko Kintulammentielle (P2 – kartalla) tai Keltolahdentielle (P1 – kartalla). Saavuttaessa Keltolahdentien (P1) pysäköintialueelle navigaattoriin kannattaa laittaa Keltolahdentie 47. Kintulammentien pysäköintialueelle suunnattaessa on navigaattoriin hyvä osoite Kintulammentie 378. Huomioithan, että pysäköintialueet ovat rajallisia ja alueelle vievät ajotiet kapeita. Teillä on ohituspaikkoja. Noudata siis varovaisuutta alueelle saapuessasi.

Julkisella liikenteellä

Nysse-linjat 28A ja 90 liikennöivät 1-2 kertaa tunnissa Sorilan pysäkille nro 5218. Pysäkiltä on matkaa alueelle vievälle linjauspolulle kävellen n. 3 kilometriä Pulesjärventietä pitkin. Kääntyä voi toki jo Kintulammentien haarasta, johon on matkaa bussipysäkiltä n 1,6 km. Pulesjärventie on melko vilkasliikenteinen ja tiellä on jonkin verran raskasta sorakuormaliikennettä. Kävelyä linjalta 28a tai 90 EI SUOSITELLA varsinkaan lasten tai isojen ryhmien kanssa turvallisuussyistä.

Sorilan pysäkiltä on arkipäivisin yhteys Kintulammin eteläisen polun päähän aikataulun www.nysse.fi/aikataulut-ja-reitit/linjat mukaan.

Pyörällä

Alueelle on erittäin hyvä mahdollisuus saapua pyörällä. Järvien reitti -pyöräilyreitistö kulkee Teiskon läpi alueen välittömässä läheisyydessä. Pulesjärventietä kulkeva “Viitapohjan lenkki” on erttäin suosittu pyöräilyharrastajien keskuudessa muutenkin. Tampereen keskustasta asti on mahdollisuus saapua kevyen liikenteen väylää pitkin aina Aitolahti-Sorila -risteykseen asti. Risteyksestä on n. 1,6 km:n matka Pulesjärventietä pitkin Kintulammentien (P2) käännökseen alueelle.

Kartat

Joku lyhyt teksti tähän karttasivun alkuun...

Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualue (TRE_L201 - pdf)

Katso vasemmasta yläkulmasta löytyvästä linkistä Retkeilykartta lisää tietoja.

Luonto ja nähtävyydet

Kintulammi on luonnoltaan arvokas, laaja ja yhtenäinen aluekokonaisuus. Se kätkee sisäänsä monenlaisia metsiä ja niiden lisäksi soita, kallioita, järviä ja pienvesiä. Kintulammi on Pirkanmaan kolmanneksi suurin suojeltu metsäalue Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen jälkeen. Se on valtakunnallisesti arvokas ja merkittävä alue. Alueen metsät ovat olleet aiemmin talouskäytössä, mutta käytännössä esimerkiksi avohakkuita ei ole tehty vuosikymmeniin alueen ollessa retkeilymetsää. Metsät ovat iältään ja luonnontilaisuuden asteeltaan vaihtelevia, mutta pääosa metsistä on varttuneita tai vanhoja. Yleisimmät metsätyypit ovat tuore kangas (mustikkatyyppi) ja kuivahko kangas (puolukkatyyppi). Monimuotoisuudelle merkittävää lahopuuta on paikoin jo runsaasti ja sitä tulee lisää, kun metsät vanhenevat ja kehittyvät luonnontilaisemmiksi. Kintulammilla on myös soita, joista suomalaiseen tapaan valtaosa on ojitettu metsätalouden harjoittamista varten. Ensimmäiset ojitukset on tehty 1940-luvun puolivälissä. Alueen laajimmat suot Laukkisuo ja Ruutanansuo on ojitettu, mutta pienempiä korpia ja rämeitä on säästynyt ojittamattomina.

Kintulammin metsien erityispiirre ovat ikivanhat, järeät ylispuumännyt eli aihkit. Vanhimmat niistä ovat jopa 300–400-vuotiaita, eli ne ovat saattaneet olla nuoria puita jo 1600-luvun puolivälissä, kun kuningatar Kristiina hallitsi Suomea Ruotsin ohella. Aihkit ovat tyypillisiä entisille kruununpuistoille, jollainen suurin osa Kintulammin aluetta on ollut. Järein niistä on Vattulan vanhalla luonnonsuojelualueella, mutta Saarijärven koillispuolen luonnonmuistomerkkinä suojeltu mänty ja muutama muu pääsevät lähelle. Paksun kilpikaarnan ansiosta aihkit ovat selvinneet menneistä metsäpaloista, mutta palot ovat monesti jättäneet niiden tyviin jälkensä hiiltyneinä palokoroina. Myös vanhat palokannot eri puolilla aluetta paljastavat, että metsäpaloja on aiemmin ollut useammin. Nykyisin metsäpaloja ei juuri esiinny, mutta Kintulammin alueen länsiosassa on pienehkö, vuonna 2010 palanut alue. Palanut ja hiiltynyt puu on lahopuun tavoin erittäin tärkeää metsien lajistolle.

Kintulammin lajistossa on paljon vanhojen metsien lajeja ja lajeja, jotka viihtyvät laajoissa, yhtenäisissä metsissä. Metso on juuri tällainen laji, ja Kintulammi onkin yksi sen vahvimmista esiintymisalueista Pirkanmaalla. Alueen muista lajeista esimerkkejä ovat pohjantikka, liito-orava ja viitasammakko. Kasveissa harvinaisuuksia on vähän, mutta esimerkiksi alueellisesti uhanalaiset kämmekkälajit herttakaksikko ja pussikämmekkä kasvavat alueella. Lahopuilla sen sijaan elää runsaslukuinen joukko vaateliaita ja harvinaisia lajeja, kuten alueellisesti uhanalaiset rusokantokääpä ja istukkakääpä.

Luonnonsuojelualueeksi rauhoittamisen myötä alue saa kehittyä valtaosin luonnontilassa ja sen luontoarvot paranevat. Kintulammilla ennallistetaan jonkin verran metsiä polttamalla ja esimerkiksi kaulaamalla lahopuun tuottamiseksi. Ennallistamisella tähdätään luonnontilan ja luontaisten kehityskulkujen palautumiseen. Metsissä halutaan ylläpitää lahopuu- ja palojatkumoa. Soilla ennallistaminen tarkoittaa käytännössä ojien patoamista ja/tai täyttämistä, jotta kuivunut suo alkaa vettyä uudelleen. Osin ojittamaton Kylmäsuo ja jokusia pienempiä soita ennallistetaan tulevina vuosina. Alueella kulkiessa voikin pohtia, miltä metsissä ja soilla näyttää ja kuulostaa vuosisatojen kuluttua.

Alueella voit tutustua tai törmätä mm. seuraaviin asioihin:

Liito-Orava

Liito-oravan voit hyvällä onnella tavata alueen itäosassa liitämässä puusta toiseen hämärän aikaan. Se pesii tikan haavan runkoon tekemässä kolossa tai tuuhean kuusen suojassa risupesässä.

Metso

Suurin metsäkanalintumme metso, joka kaipaa laajoja metsäalueita, viihtyy Kintulammilla.

Aihki

Vanhat valtavat ikihongat ovat kasvaneet alueella jo monen ihmissukupolven ajan. Nämä puuvanhukset ovat kertakaikkisen majesteettisia ilmestyksiä, jotka kertovat tarinaa vuosisatojen takaa.

Valkolehdokki

Rauhoitettua kämmekkälajia, valkolehdokkia kasvaa alueella suhteellise runsaasti.

Tarinoita

Oppaana alueen historiaan toimii Kintulammin Reska, joka on tarkkaillut paikallista elämänmenoa kesäasukkaana 1960-luvun loppupuolelta lähtien.

Sivuston kuvat: Visit Tampere: Laura Vanzo, Ekokumppanit, pexels.com

2022 © Ekokumppanit Oy